Ohjaavatko tunteet vaateostoksiasi?

Suomalaisilla naisilla on aivan liikaa vaatteita, keskimäärin 350 kappaletta. Yksi syy tähän on, että vaatehankinnoissa antaudutaan liian helposti tunteiden vietäväksi.

Rinna Saramäki on kirjoittanut vaatteiden tunneshoppailusta kirjassaan Hyvän mielen vaatekaappi (2013). Tunteilla on tärkeä osa vaateostoksissa. Onkin olennaista tunnistaa, edistätkö vai haittaatko omaa hyvinvointiasi, jos noudatat tunteitasi tehdessäsi vaatehankintoja.

Pohdi, liittyykö tunne vaatteeseen, esim. “Haluan näyttää tyylikkäältä, jotta tuntisin oloni itsevarmemmaksi työssäni” vai vaatteen ostotapahtumaan “Kaipaan viihdykettä ja ystävättären kanssa on kiva kierrellä shoppailemassa”. Onko ostoksella ylipäätänsä mahdollisuutta täyttää tarve, jota varten olet sitä hankkimassa? Jos on, tarve täyttyy joka kerta kun laitat vaatteen päällesi sopivassa tilanteessa.

Miten tunneshoppailusta pääsee eroon?

Kun haaveilemme uudesta vaatteesta, saatamme itse asiassa haaveilla ajasta. Sosiaalinen media on omiaan vahvistamaan näitä virheellisiä mielikuvia. Esimerkiksi bloggaajan postaama instapäivitys, joka luo mielikuvaa siitä, että ihana pörröinen neule päällä voi istua tuntikausia kahvilassa katselemassa ensilumen leijailua maahan. Ikään kuin tietyn vaatteen omistaminen muuttaisi jotenkin kiireistä elämänmenoa rauhallisemmaksi! Onkin tärkeää pysähtyä pohtimaan näitä psykologisia ansakuoppia. Todelliset tarpeet tunnistamalla voit suhtautua moniin vetoaviin ostohoukutuksiin järkevämmin.

Toinen pääsyyllinen tunneshoppailuun on himo omistaa kaunis vaate. Silloin kannattaa pysähtyä pohtimaan, onko parempi himon vallassa hamstrata vaate kaappiin, jossa sitä ei näe kukaan, vai antaa sen mennä jollekin toiselle, joka todella käyttäisi sitä paljon. Vaatehimojen kanssa auttaa myös pieni aikalisä. Joka kerta pukeutuessaan voi kysyä itseltään, olisiko himon kohde parempi vaihtoehto kuin nyt käytössä olevat vaatteet, ja millä lailla. Jos himoitsemasi vaate todella ratkaisisi toistuvasti pukeutumishaasteesi, sen hankinta osoittautuu fiksuksi. Mutta saatat myös huomata, että kyse on fantasiavaatteesta, johon projisoit toiveita, joita mikään vaate ei todellisuudessa pysty täyttämään.

Jos olet huomannut, että tunteet ohjaavat liikaa vaateostoksiasi, aseta itsesi shoppailukieltoon pariksi-kolmeksi kuukaudeksi. Tauon aikana ostamiseen liittyvän dopamiini- ja endorfiinivyöryn aiheuttama addiktio lievenee merkittävästi. Älä tauonkaan jälkeen lähde ostoksille ilman selkeää päämäärää ja ostoslistaa. Jos toiveet ovat epämääräiset, vaatekaupat kyllä kykenevät luomaan niille jonkinlaista täyttymystä, mutta ei sellaista, jota tarvitset fyysisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti. Sinulla on valta päättää itse, mitä tarvitset ja hyväksyt vaatekaappiisi.

Huomaa hyvä omassa vaatekaapissasi

Kapselipukeutuminen lähtee siitä, että kartotetaan oman elämän aktiviteetit ja niissä tarvittavat vaatteet. Omaa tyyliä kirkastetaan esimerkiksi selaamalla pinterestiä ja etsimällä sieltä asukokonaisuuksia, jotka miellyttävät sinua. Kun tämän jälkeen käyt läpi oman vaatevalikoimasi, sieltä löytyy selkeät suosikit, joissa yleensä on osasia haetusta tyylistä - onhan sinulla joku syy siihen, miksi nämä ovat lempivaatteitasi! 

Caps Look® -metodi auttaa löytämään uusia asukokonaisuuksia omasta vaatekaapista. Kun reservivaatteista pääsee “shoppailemaan” omat suosikkinsa kolmen kuukauden välein, voi silloin hyvällä omallatunnolla antautua tunteiden vietäväksi. Kolmen kuukauden aikaikkuna on siinä mielessä armoton, että jos sen jälkeen huomaa jonkin kapselissa olleen vaatteen jääneen käyttämättä, on siitä huomattavasti helpompi luopua, jämäkästi mutta lempeästi.

Tunnepitoisesta suhtautumisesta vaatteisiin on myös hyötyä. Kun olet kiintynyt vaatteisiisi, pidät niistä hyvää huolta ja ostat vain vaatteita, jotka ovat täydellisesti omien mieltymystesi mukaisia. Tunteita ei siis ole syytä hylätä, vaan pysähtyä tarkastelemaan, mitä tarvetta on vaatehankinnalla tyydyttämässä.