Pikamuoti pois muodista: Kapselipukeutumisen näkökulma

SuomiAreenassa Porissa käytiin tällä viikolla hyvää keskustelua teemalla Pikamuoti pois muodista. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n paneelikeskustelussa ruodittiin LUT-yliopiston työelämäprofessori / muotivaikuttaja Sami Sykön johdolla pikamuotia, vaateteollisuuden haasteita, sekä laajemmin alan murrosta ja keinoja, joita brändeillä ja tavallisilla kuluttajilla on käytössään. Näkemyksiään jakoivat niin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi, kuin myös vaatebrändien puolelta Papu Designin Anu Vauhkonen ja S-ryhmän Nina Elomaa. Lämmin katselusuositus paneelikeskustelun tallenteelle, johon pääset tästä linkistä.

Edellä mainitun sekä muutaman muun viimeaikaisen yhteiskunnallisen keskustelun innoittamana päätin kirjoittaa ajatuksiani vastuullisesta vaatteiden kuluttamisesta kapselipukeutumisen näkökulmasta.

Moni on varmaan törmännyt somessa hashtagiin #viidenvaatteenvuosi ja ehkä innostunutkin sen myötä vähentämään uusien vaatteiden ostamista. Mutta moni saattaa vielä kaivata vinkkejä, miten omaa vaatteidenostokäyttäytymistä voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

Aloitetaan karulla faktapläjäyksellä

Kenellekään ei toivottavasti tule yllätyksenä, että vaateteollisuus on ympäristön ja luonnonvarojen näkökulmasta massiivinen ongelma. Ja monella tapaa myös sosiaalinen ongelma, sillä tehokas, epäeettinen massatuotanto on keskittynyt halvan työvoiman maihin. Tämä on näyttäytynyt kuluttajalle vaatteiden hintojen halpenemisena. Se, mikä on ollut piilossa, alkaa suurille massoille vasta nousta päivänvaloon.

Hesari julkaisi kesäkuun alussa artikkelin Ultrapikamuodista. Sen mukaan tekstiilivuori kasvaa maailman väestöä nopeammin ja tutkijoiden pääviesti tavalliselle kuluttajalle on: Osta vähemmän, maksimissaan viisi uutta vaatetta vuodessa (viesti tiivistetynä hashtagiin #viidenvaatteenvuosi). Euroopan parlamentti hyväksyi kesäkuun alussa tekstiilistrategian, joka pyrkii siihen, että pikamuoti menisi pois muodista. Toivon pilkahduksia luovat myös tekstiilikierrätyksessä edistyminen sekä second hand -muodin suosion kasvu.

Me suomalaiset käytämme noin 4,8 miljardia euroa vuodessa vaatteisiin ja kenkiin. Keskimäärin vaatetta käytetään vain 10 kertaa ennen pois heittämistä. Suomessa tekstiilijätettä heitetään pois vuosittain 85,77 miljoonaa kiloa. (lähteet: Suomen Tekstiili ja Muoti & Ellen McArthur Foundation). 

Sukelletaan hieman syvemmälle siihen, miten käytännössä toteuttaa ohjetta vaatteiden ostamisen vähentämisestä. Mutta aivan ensiksi on syytä pysähtyä kysymään, miksi vaatteita ylipäätään ostetaan ja heitetään pois yllä lueteltuja määriä. 

Miksi vaatteita ostetaan?

Perustarve vaatteiden ostamisen taustalla on toki se, että alastikaan ei voida kulkea (heh heh). Ja talvella täällä Pohjolassa tarvitaan toppavarusteita ja lämpimiä kenkiä, ettei palelluta. Neljä vuodenaikaamme tuovat tarpeen sille, että vaatekaapissa on oltava vaatteita, jotka sopivat parhaimmillaan +30 asteen kesähelteille, ja toisessa ääripäässä -20 asteen paukkupakkasiin. 

Perustarpeiden tyydyttämisestä kuitenkaan tuskin on kyse, kun katsotaan tämän päivän vaatteidenostokäyttäytymistä laajemmin. Vaatteiden ostamiseen liittyy paljon tunnepuolen asioita, kuten toivetta kuulua joukkoon, buustata itsevarmuutta edustavilla vaatteilla, tai palkita / hemmotella itseään. Puhumattakaan muotialan tehokkaista markkinointikoneistoista ja sosiaalisesta mediasta, jotka ovat vuosikausia toitottaneet viestiä “osta lisää, tarvitset tätä” ja niin edelleen. Osasta vaatehankintoja tulee uusia lempivaatteita, mutta valitettavan moni päätyy kaappien perukoille pölyttymään. 

Hintojen halpenemisen myötä vaatteiden laatu on kärsinyt. Jos edullinen vaate nyppyyntyy ensimmäisessä pesussa, innostus käyttää vaatetta lopahtaa. Ja kun investointi on ollut pieni, myöskään into vaatteen huoltamiseen ei ole kovin suuri. Ollaan helposti itseään ruokkivassa kierteessä. 

Toisinaan voidaan puhua addiktiosta, joka kohdistuu vaatteiden (tai jonkin muun tavaran) ostamiseen. On tutkittu, että uuden tavaran tai vaatteen ostamisesta saatava hyvän olon tunne, “adrenaliiniryöppy”, kestää keskimäärin 20 minuuttia. Moni on huomannut tämän shoppaillessaan vaatteita netissä: Ostoskoriin klikkailu on koukuttavaa ja maksun suorittaminen tehty todella helpoksi, kun ei tarvitse jonotella. Tilausvahvistuksen kilahtaessa sähköpostiin on huippufiilis - mitä kaikkea ihanaa sieltä onkaan tulossa! Pari päivää myöhemmin pakettia avatessa saattaa olla jo tyystin unohtanut, mitä kaikkea tuli osteltua. 

Perimmäinen kysymys ei olekaan, miten onnistun vähentämään vaatteiden ostamista viiteen per vuosi, vaan miten saisin mahdollisimman paljon irti olemassa olevista vaatteistani. Sillä jos koet, että vaatekaappisi on aktiivisessa käytössä ja palvelee sinua elämäsi tilanteissa hyvin, tarve hankkia uusia vaatteita vähenee.

Toki on myös muistettava, että vaatteita ei tarvitse ostaa, vaan niitä voi vuokrata tarpeen mukaan, lainata kaverilta tai vaikkapa vaihtaa "cloth swap" -tapahtumissa. Mutta keskitytään tässä kirjoituksessa tarkastelemaan keinoja siihen, miten omasta vaatekaapista saisi mahdollisimman paljon irti jo nyt. 

Mitä voisin tehdä, jotta vaatteeni olisivat aktiivisemmassa käytössä?

1. Faktat haltuun - mitä osaa vaatteistani käytän?

   Ihan ensiksi on hyvä tunnistaa, kuinka iso osa vaatteistasi on sinulla aktiivisessa käytössä. Meillä on tapana yliarvioida, kuinka suurta osaa vaatteistamme käytämme. Ammattijärjestäjillä on karkea näppituntuma, että omistamistamme vaatteista vain noin 20% on käytössä 80% ajasta. Suuri osa vaatteista siis vie tilaa, päätymättä koskaan (tai äärimmäisen harvoin) päälle. 

   Jos säilytät vaatteitasi henkarilla, yksi helppo keino vaatteiden käytön seurantaan on kääntää kaikki henkarit “väärin päin”, eli koukku niin päin, että henkari on hieman hankalammin ulos otettavissa. Aina kun käytät jotakin vaatetta, käännät henkarin “oikein päin”. Lisäksi asetat itsellesi heti testin alussa muistutuksen vaikkapa kuukauden tai kolmen kuukauden päähän ja katsot, kuinka monta henkaria on kääntynyt. Saatat yllättyä lopputuloksesta. Kääntymättömien henkarien kohdalla voi kysyä itseltään, mikä oli syy siihen, ettei vaatetta tullut käytettyä. Oliko se epämiellyttävää materiaalia, väärän kokoinen tai mallinen, väärän värinen vai esimerkiksi nykyiseen elämäntilanteeseen sopimaton. 

   Jos haluat tarkastella vielä tarkemmin vaatteiden käyttötottumuksiasi ja käyttökertakustannusta, löytyy siihen erilaisia aplikaatioita, kuten Stylebook. Teemaa on tutkinut empiirisesti myös esimerkiksi “Herra käyttökertakustannus”, suomalainen Olof Hoverfält, jonka Wardrobe Diary Projectista voit lukea täältä. 

2. Ostokäyttäytymisen pohdinta
   

   Jos koet, että vaatteiden ostaminen on “lähtenyt lapasesta”, saattaa olla hyvä pysähtyä sen äärelle, mihin tarpeeseen vaatteita ostat. Kysy itseltäsi, mitä tarvetta täytät vaatteiden ostamisella. Ja vastaa rehellisesti. Itse olen tunnistanut, että nuorena aikuisena vaateshoppailuni syyt olivat pitkälti “laumaan kuulumisen tarve” tai “itsetunnon vahvistaminen”. Kun aloin odottaa esikoistamme, shoppailin söpöjä vauvanvaatteita vain siksi, että olin niin onnellinen ja helpottunut tiedosta, että meistä tulee vanhempia. Olen shoppaillut vaatteita myös tylsyyttä tai pahaa oloa lievittääkseni. Kun itselleen tekee tunnustuksen, nostaa asian päivän valoon ja pystyy helpommin muuttamaan käyttäytymistään.

3. Raivaa pois turha
   

   Oletko huomannut, että jos elämässä on tarjolla liian monia vaihtoehtoja, päätyy helposti menemään samoja uria kuin ennenkin? Koska se vain on niin helppoa. Tätä kutsutaan autopilotilla toimimiseksi. Aivomme pyrkivät automaattisesti optimoimaan toimintaa. Jos sinulla on vaatekaapissasi 100 vaatetta ja näet kaiken kerralla, tartut todennäköisesti tuttuihin ja turvallisiin valintoihin, jotka ovat pinoissa päällimmäisinä ja parhaiten käden ulottuvissa. 

   Kapselipukeutumisen kantava ajatus on, että kaikkea ei ole syytä nähdä kerralla. Vaatekaapissa kannattaa pitää näkösällä vain niitä vaatteita, jotka ovat relevantteja vaihtoehtoja tässä vuodenajassa ja nykyisessä elämäntilanteessasi. Kun raivaat kesäksi pois villapaidat, paksut sukkahousut ja muut kylmän vuodenajan vaatteet, ovat kesäkeleille sopivat vaatteet paljon houkuttelevammin ja väljemmin esillä. Niitä villapaitojakaan ei toki heitetä pois, jos niitä haluat vielä talven tullen käyttää, vaan ne laitetaan reserviin odottelemaan sitä, että ovat jälleen ajankohtaisia. 

   Konmaritus on monelle tuttua ja hyvä keino päästää lopullisesti irti niistä vaatteita, joita et enää aio käyttää. Esimerkiksi väärän kokoiset tai omasta nykyisestä tyylistä poikkeavat vaatteet kannattaa raivata pois viemästä tilaa ja laittaa kiertoon jonkin toisen iloksi. Samalla on hyvä kysyä itseltään, miksi tietyt vaatteet saavat lähtöpassit. Parhaassa tapauksessa siinä voi oppia jotakin tulevia hankintoja varten.

   Turhiksi käyneitä vaatteita pois raivatessa on hyvä muistaa, että uusin silmin vaatetta katsomalla sille saattaakin löytää uuden käyttötarkoituksen. Jos et ole itse taitava korjaaja tai tuunaaja, voit hyödyntää korjaus- ja muokkausompelimoja, kuten Menddie.

4. Järjestä houkuttelevasti
   

   Tämä liittyy paljon edelliseen kohtaan. Erityisesti visuaaliset ihmiset (kuten minä) nauttivat siitä, että asiat ovat harmoniassa. Kun avaan siististi järjestetyn vaatekaappini, tulee yksinkertaisesti hyvä fiilis. Samaa kikkaa käytetään vaateliikkeissä: Vaatteita on rekillä sopivan väljästi, ne on laitettu kokojärjestykseen ja kauniiksi värisuoraksi. Mikset soveltaisi tätä omalla vaatekaapillasi?

   Soveltamiseen ei tarvitse hankkia yhtäkään uutta säilytyskalustetta (eikä vaatetta!), vaan esimerkiksi…

   •  Kun olet tehnyt karsinnan, käytä hetki aikaa sen pohtimiseen, mitä vaatteita sinun tulee käytettyä eniten. Aseta nämä paraatipaikalle vaatekaapissasi. 
   •  Suomalaisessa kapselipukeutumisen metodissa vaatteet järjestetään elämän aktiviteettien ympärille, esimerkiksi työvaatteet, kotivaatteet, harrastusvaatteet, mökkivaatteet jne omiin kapseleihinsa. Kun olet lähdössä töihin, löydät kaikki työkäyttöön sopivat paidat tietystä paikasta. Mökkipaidat eivät ole silloin relevantteja vaihtoehtoja, joten niitä ei tarvitse nähdä samalla silmäyksellä.
   •  Mikään ei estä järjestämästä vaatteitasi värijärjestykseen kapselin sisällä. Toisaalta toimivampi sovellustapa saattaa olla vaatteiden järjestäminen lajeittain, esimerkiksi vaaterekin toiseen päähän yläosat ja toiseen alaosat, väliin mekot ja yläosien päälle puettavat neuleet ja jakut.
   •  Halutessasi voit hifistellä sillä, että vaihdat monenkirjavat henkarit samanlaisiin aina yhden kaapin sisällä (yhdessä kaapissa voi olla puun väriset, toisessa valkoiset)

5. Mix & Match
   

   Kapselipukeutuminen perustuu siihen, että vaikka vaatteita on vähemmän esillä kerrallaan, asuvaihtoehtojen määrä ei suinkaan vähene, vaan pikemminkin kasvaa. Kun rikotaan autopilotilla toimimisen kaava (katso kohta 3), löydetään uusia mahdollisuuksia. Jos sadan sekalaisesti eri kategorioihin kuuluvan vaatteen sijaan näetkin vaatekaapissasi vaikkapa 30 vaatetta, joita käytät työyhteyksissä, helpottuu valintojen tekeminen huomattavasti. Löytyy uusia tapoja yhdistellä tarjolla olevia vaihtoehtoja. Kun taas olet lähdössä lomalle, pakkaaminen käy suit sait sukkelaan mökkivaatekapselista tai staycation-hotelliloman tapauksessa siistien vaatteiden kapselista - etkä tule raahanneeksi mukaan turhaa. 

   Olen itse huomannut, että kapselipukeutuminen on ruokkinut luovuutta myös vaatekaapilla. Olen ollut kapselipukeutuja vuodesta 2017 lähtien. Sitä ennen olin erotellut vaatteitani kategorioittain vain juhlien osalta. Juhlavaatteita säilytin vaatehuoneen tietyllä rekillä, ja vieläpä ensimmäisenä kun astui sisälle vaatehuoneeseen. Silti niitä tuli käytettyä harvoin - olivathan ne juhlakäyttöön.

   Kapselipukeutumisen myötä paitsi luovuin vaatehuoneesta, myös järjestin vaatteeni kaappiin niin, että helpoimmin pääsen käsiksi arkivaatteisiin. Koska arkea kuitenkin elämme yli 300 päivää vuodesta. Mutta erikoista on se, että käytän tänä päivänä enemmän myös juhlavaatteitani, ihan arjessakin. Havahduin jossain vaiheessa huomaamaan, että minulla on esimerkiksi yksi Marimekon ihanuus, jota “säästelin” kastejuhliin, rippijuhliin ja ylioppilasjuhliin. Olin käyttänyt mekkoa yhden käden sormilla laskettavan määrän. Tänä keväänä siirsin mekon juhlavaatekaapista kesän 2023 työ- ja siistien vaatteiden kapseliini ja keksin yhdistää sen farkkutakkiin sekä mekon vaaleanpunaisten kukkien sävyisiin city-lenkkareihin. Mekko on saanut kuukauden aikana enemmän käyttökertoja kuin kolmen edellisvuoden aikana yhteensä. Ja joka kerta olen kuullut ihastuneita kommentteja: “Wau mikä asu! Onpa kiva yhdistelmä!”

   Yhdessä pikamuotia vastaan - tai vastuullisemman muodin puolesta

   Karsastan ajatusta, että yksittäisiä kuluttajia tai vaatebrändejä syyllistetään tilanteesta, jossa olemme tällä hetkellä pikamuodin kanssa.

   Kuten europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja Eetti ry:n Anniina Nurmi SuomiAreenan paneelikeskustelussa totesivat; kukapa ei haluaisi joskus vaihtelua, tai kukapa 2000-luvulla aikuiseksi varttunut ei olisi jossain vaiheessa ollut innoissaan pikamuodista. Tärkeämpää on se, miten tästä eteenpäin - yhdessä.

   On olennaista, että kuluttajat pysähtyvät pohtimaan omaa ostokäyttäytymistä, lainsäätäjät katsovat kokonaiskuvaa ja vaikuttavat EU-tasolla, ja vaatealan toimijat käyvät avointa keskustelua vastuullisuuden edistämisestä keskenään sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

   Kapselipukeutumisen asiantuntijana haluan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikkapa näin blogiartikkeleiden muodossa tai podcast-vieraana. Tätä kirjoittaessa realisoitui, että sanottavaa on paljon (hienoa, jos jaksoit lukea tänne saakka!) 
   
   Täältä voit halutessasi lukea MTV Uutiset artikkelin liittyen SuomiAreenan pikamuotikeskusteluun, johon tässä tekstissä viittaan.
   
   Vastuullisemman muodin puolesta,
   Anna-Leena Hakuli
   KTM, kapselipukeutumisen asiantuntija, yrittäjä
   
   

   ^{Tässä kuvassa päälläni on tekstissä mainittu Marimekon mekko & muutaman kesän takainen second hand -löytö, Gap-farkkutakki. Citylenkkareihin yhdistettynä asu on rennon kesäinen. Kapselipukeutumista ja omalla vaatekaapilla shoppailua parhaimmillaan.}