Uusi vuosi, uusi minä?

Oletko tehnyt uudenvuodenlupauksia? Minä tein tänä vuonna kaksi: Karkkilakko (jolla olen ollut viimeisen 1,5v aikana pisimmillään lähes puoli vuotta) ja kävelyn lisääminen.

Heti tammikuun alussa oli tyttäreni syntymäpäivä. En kokenut karkkilakossakaan jääväni mistään paitsi, sillä en kieltänyt itseltäni kakkua ja ihanalla moussella täytettyjä suklaakuppeja. Ihan tietoinen valinta, karkkikulhosta en ottanut mitään. Sillä tiedän, että karkit ovat heikko kohtani. Leivonnaisia meillä on muutenkin harvoin, lähinnä juhlissa.

Kävelykilometrejä on kertynyt ihan kivasti. Eilinen reilu 9 km reipas lenkki lumen keskellä nosti hyvin hien pintaan ja kirkasti samalla ajatukset. Eipä siellä auraamattomilla poluilla olisi voinut juostakaan, eikä salille tee nyt mieli.

Vuoden vaihtuminen luo monelle paineita muuttaa itseään, tapojaan ja elämäänsä. Mutta kannattaa muistaa, että ihminen ei muutu sormia napsauttamalla. Olen suorituskeskeisenä tyyppinä ihan opettelemalla opetellut psykoterapeutti Maaret Kallion “lujasti lempeä” -lähestymistapaa erityisesti itseäni kohtaan, eli armollisuutta yhdistettynä viisaaseen vaativuuteen.

Peruna kerrallaan

Jos haluat muuttaa jotakin, tee joka päivä pieniä valintoja oikeaan suuntaan. Tämähän on vanha viisaus; elefantti syödään palasissa, tai iso perunakasa kuoritaan peruna kerrallaan.

Jos olet päättänyt saada järjestystä kotiisi, aloita siitä mikä tuntuu helpolta ja mielekkäältä. Annan esimerkin. Joillekin järjestämisessä on innostavinta lähteä liikkeelle vaatekaapin siivoamisesta, toisille kotona pyörivien papereiden läpikäynnistä, kolmansille edellisvuoden valokuvien teettämisestä kuvakirjaksi. Koska omat vaatteeni on kapseloitu jo vuosia sitten ja minulla on kohtuullisen toimiva papereiden arkistointirutiini, kuulun viimeiseen porukkaan - niihin “hulluihin valokuvatyyppeihin”, joiden mielestä kuvien katselu kirjasta on aivan eri asia kuin puhelimelta. Nyt voin ilokseni todeta, että olen käynyt läpi kaikki viime vuoden valokuvat, asetellut parhaat otokset 84-sivuiseen Ifolor-kirjaan ja osa kuvateksteistäkin on kirjoitettu. Sysäyksen tähän sain ihan tammikuun ensimmäisinä päivinä, yllätys yllätys iltakävelyllä, kun päätin, että kotiin tultua katson läpi vuodentakaisen tammikuun kuvat.

Aloita jo tänään

Toivomamme asiat harvoin tapahtuvat hampaat irvessä, pakottamalla. Toisaalta, pienemmätkin onnistumisen kokemukset ruokkivat tulevia onnistumisia. Aloita pienellä askeleella, mutta jo tänään. Aseta välitavoitteita ja palkitse itseäsi edistymisestä, vaikkapa “taputtamalla olalle” ja sanomalla jotain kannustavaa itsellesi, tai konkreettisemmin. Mikä vain sinulle sopii.

Jos haluat ottaa pienen askeleen kohti siistimpää vaatekaappia, osallistu ilmaiseen vaatekaappi-workshopiin. Et tule katumaan, kun annat sille mahdollisuuden muuttaa elämäsi.

Entä omat uudenvuodenlupaukseni, mistä tiedän että pystyn pitämään ne? Voin varmaksi sanoa, että TOISTAISEKSI jatkan kävelemistä ja karkitonta elämää. Koska tunnen itseni energisemmäksi näin. Ja vaikka lattioilla on legoja ja keittiön tasoilla sinne kuulumattomia tavaroita ja satunnaisia papereita, keskityn mieluummin fiilistelemään sitä, että meidän perheen koronavuoden muistot ovat pian kirjoissa ja kansissa.

Muistikirjani sanoin: “Life doesn’t have to be perfect to be beautiful.”